Kristillinen aikakauslehti | Kampanja syksy 2017
Tutkimukset osoittavat:

Seurakunta ja usko edistävät hyvinvointia

SEURAKUNNAN järjestämiin hengellisiin tilaisuuksiin ja jumalanpalveluksiin osallistumisen on todettu olevan yhteydessä hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Teologian tohtori Harri Palmun mukaan uskonnollinen yhteisö sosiaalisena ryhmänä voi ”tuottaa” uskonnollisen osallistumisen ja kanssakäymisen kautta onnellisuutta eli yleistä tyytyväisyyttä elämään. Psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen toteaa, että tutkimusten mukaan uskonnollisuus on yhteydessä hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemiseen. Rukoileminen ja psyykkinen hyvinvointi liittyvät yhteen – paljon rukoilevat kokevat itsenä hyvinvoiviksi. Ojasen mukaan voimakas uskonnollinen sitoutuminen on vahvin tunnettu nuorten masennusta ehkäisevä tekijä.

Uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsäsen mukaan uskonnollisuuden yhteys hyvinvointiin näkyy ihmissuhteissa, myönteisissä tunteissa sekä pelon ja ahdistuksen vähenemisenä. Henkilökohtainen, sisäistetty vakaumus tukee parhaiten psyykkistä hyvinvointia; mitä sisäistyneempi ihmisen uskonnollisuus on, sitä selkeämpi yhteys sillä on hyvinvointiin. Räsänen toteaa lisäksi, että eheyden eli koherenssin tunteen voimistuminen on tärkein uskonnon hyvinvointia kohentava tekijä ja että identiteettiä tukeva uskonnollinen yhteisö on myös keskeinen hyvinvoinnin lähde.

Psykiatrian ja käyttäytymistieteiden professori Harold Koenigin tutkimukseen osallistuneista ne, jotka kävivät säännöllisesti kirkossa, rukoilivat, lukivat Raamattua tai olivat syvemmin sitoutuneet uskoonsa, kokivat merkittävästi parempaa hyvinvointia kuin vähemmän uskonnollisesti sitoutuneet.

Handbook of Religion and Health -teoksen tekijät Harold Koenig, Michael McCoullough ja David Larson toteavat, että uskonnollinen aktiivisuus, kuten osallistuminen jumalanpalveluksiin, erilaisiin rukous- ja raamattupiireihin ja vapaaehtoistoimintaan, lisää hyvinvointia kaikenikäisillä mutta etenkin iäkkäillä ihmisillä. Jumalanpalveluksiin osallistuminen on myös yhteydessä alempaan depressioon sairastumisriskiin.

Uskonnolliset yhteisöt tarjoavat sosiaalista tukea. Monet uskonnolliset uskomukset edistävät optimismia ja myönteistä ajattelua. Uskonnollisuus lisää myös toivon sekä elämän tarkoituksen ja merkityksen kokemista.

Teksti: Harri Koskela


Lue myös nämä jutut

Työ musiikin parissa vie äitiä ja poikaa erilaisille areenoille, mutta molemmille se on intohimo.
Uskoontulon aikaansaama muutos vankilatuomiota istuneessa poikaystävässä sai Outi Lepistön selvittämään uudelleen ateistisen maailmankatsomuksensa perusteet.
Kari Ketojasta ja Marjaana Raumasta tuli pastoreita, koska he halusivat muidenkin kokevan Jumalan ja seurakunnan huolenpitoa.
Oli vuosi 1968, ja kahdeksanvuotias Kari Ketoja oli saanut juuri di...
Parasta Suomelle