Kristillinen aikakauslehti | Kampanja syksy 2017

Mitä toivoisin Suomelle?

Vietämme itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Kuulun sukupolveen, jolle itsenäinen Suomi ja rauha ovat olleet itsestäänselvyyksiä. Sellaisina niitä ei kuitenkaan tulisi ottaa, vaan aika ajoin olisi syytä arvioida, mitkä asiat ovat auttaneet meitä säilyttämään itsenäisyytemme ja miten turvaamme sen myös tulevaisuudessa.

Siniristilipuissa oleva risti osoittaa edeltävien sukupolvien ymmärtäneen, että koko olemassaolomme ja menestyksemme kansakuntana perustuvat Jumalan armoon ja hyvyyteen. Kristillinen usko ja siitä nouseva kulttuuri- ja arvoperintö ovat suomalaisen yhteiskunnan aarre, jota on tarpeetonta piilotella tai hävetä. Päinvastoin, meidän on uskallettava puolustaa niitä arvoja, joiden takia edeltävät sukupolvet uhrautuivat.

Yhteiskunta, joka rakentuu lähimmäisenrakkaudelle, ihmisyyden kunnioitukselle ja kymmenen käskyn periaatteille, antaa kestävän kasvupohjan tulevillekin sukupolville. Arvot, joita haluamme yhteiskunnassamme vaalia, eivät kuitenkaan siirry seuraavalle sukupolvelle huoneentauluista tai moraalisaarnoista vaan ainoastaan siten, että me itse elämme ne todeksi ja kasvatamme lapsemme kunnioittamaan niitä.

Raamatussa Jeesus kehottaa seuraajiaan olemaan maailman suola ja valo sekä elämään uskonsa ja arvonsa todeksi. Uskon on tarkoitus murtautua kirkkorakennusten seinien ulkopuolelle, arkeen, keskelle elämää. Kautta historian todeksi eletty usko on ruokkinut köyhät, huolehtinut orvoista ja puolustanut heikkoja ja siten muuttanut – ei vain yksilöiden elämää – vaan kokonaisten yhteisöjen ja yhteiskuntien elämän.

Yhtä lailla evankeliumin sanoma haastaa 2000-luvun kristityt toimimaan omissa yhteisöissään. Elämän tarkoituksen etsijän ei tarvitse jäädä hapuilemaan pimeään eikä harhailemaan päämäärättömästi. Jumala on löydettävissä, ja vielä enemmän – Jumala etsii ihmistä ja on valmistanut hänelle pelastuksen Jeesuksessa.

”Usko on heittäytymistä Jumalan käsiin 
– niihin käsiin, jotka on lävistetty meidän edestämme.”

Usko on heittäytymistä Jumalan käsiin – niihin käsiin, jotka on lävistetty meidän edestämme. Jumalan rakkaudelle avautuminen voi tapahtua epätoivoisena, nurkkaan ahdistettuna, voimattomana, särkyneenä tai vaikka viimeisenä oljenkortena, ja silti Jeesus arvostaa sitä. Hän sanoo: ”Kuka ikinä tulee minun tyköni, sitä minä en heitä ulos.” Jokaisen ihmisen elämän suuria ihmeitä on se, kun saa rukouksessa kohdata kaikkivaltiasta Jumalaa.

Evankeliumi, sovitussanoma Jeesuksesta, rakentaa jokaisen ihmisen tärkeimmät sillat: yhteyden Luojaansa ja lähimmäiseen. Kun nämä toteutuvat yksilöiden ja yhteisöjen elämässä, mikään kansakunta ei voi saada parempia eväitä tulevaisuudelleen. Se on parasta, mitä voin toivoa Suomelle!

Sari Essayah
kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja



Lue myös nämä jutut

Voivatko rikkinäisyys ja synnintunto ollakin lahjoja? Pimeitä vaiheita läpikäynyt Jippu uskoo, että voivat.
Työ musiikin parissa vie äitiä ja poikaa erilaisille areenoille, mutta molemmille se on intohimo.
Kari Ketojasta ja Marjaana Raumasta tuli pastoreita, koska he halusivat muidenkin kokevan Jumalan ja seurakunnan huolenpitoa.
Oli vuosi 1968, ja kahdeksanvuotias Kari Ketoja oli saanut juuri di...
Parasta Suomelle