Kristillinen aikakauslehti | Kampanja syksy 2017

Mitä on terve hengellisyys?

Tänä vuonna on muisteltu kristillisen kirkon armo-opillisen uudistusliikkeen 500-vuotista historiaa. Suomessa Martti Luther tunnetaan parhaiten niistä uudistajista, jotka halusivat palauttaa Raamatun auktoriteetin ja nostaa pelastuksemme lähtökohdaksi vanhurskauttamisen: sen, että syntisestä tulee Jumalalle kelpaava ”yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jeesuksen Kristuksen tähden”.

Uskonpuhdistuksen tunnuslause kertoo jotakin olennaista kristinuskon tervehdyttävästä sanomasta. Terveessä uskossa ihminen ymmärtää olevansa hyväksytty sellaisenaan, ja tämä vahva kokemus auttaa häntä antamaan anteeksi myös muille. Armon kokemus herättää myös myötätuntoa lähimmäisiä kohtaan.

Lupa aitoihin tunteisiin

Neuroteologiaa tutkiva tieteenhaara on osoittanut, että uskontoon liittyvä ajattelu aktivoi voimakkaasti tunteita käsitteleviä aivojen osia eli niin sanottua limbistä järjestelmää. Se selittää tutkimustiedon, jonka mukaan hengellisyys koetaan usein myönteisenä.

Toisaalta myös pelkojen tiedetään kiinnittyvän vahvasti näihin hermoverkkoihin. Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon uskonnollisesta pelottelusta lapsen kasvuiässä. Tällaisissa tapauksissa on kyse ihmiskeskeisestä käskykristillisyydestä, jossa armo on unohdettu ja siksi lapsi saa vääristyneen ja kielteisen kuvan Jumalasta.
Raamatun ydinsanoma on nimittäin mitä myönteisin. Sitä on sanottu suureksi rakkaustarinaksi Jumalan ja ihmiskunnan välillä. Rakastavan ja hyväksyvän taivaallisen Isän edessä ihmisellä ei ole mitään salattavaa. Sen vuoksi hänen on mahdollista sanoittaa oma vajavaisuutensa sekä vihan ja häpeän aiheensa.
Terveessä hengellisyydessä onkin mahdollista päästä kosketuksiin omien todellisten tunteidensa kanssa ja kokea Jumalan Hengen parantavaa läsnäoloa. Joskus tervehtyminen tapahtuu nopeasti, joskus esimerkiksi ajatusmalliemme muuttumiseen saattaa kulua vuosia.

Kasvun ja oppimisen periaate

Terve usko vaikuttaa kaikilla elämänalueilla. Työn teon eettisen pelisäännön julisti Paavali: ”Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin!” (1. Kor. 16:14.) Suomessa paljon käytetty luterilaisen työmoraalin käsite saattaa korostaa velvollisuudentuntoa. On kuitenkin huomattava, ettei se liitä ahkeruutta ja taivasosuutta toisiinsa. Arkisessa kutsumustyössään ihminen täyttää oman velvollisuutensa Jumalan edessä. Luther näki myös ylitunnollisuuden vaarat, koska hänen kerrotaan todenneen: ”Ahkeria työntekijöitä ja heidän työnantajiaan tulee suojella heiltä itseltään.”

Terve hengellisyys on muutosprosessi, joka rohkaisee jatkuvaan uudistumiseen. Oppimisen ajatusmallin tutkijat ovat samoilla linjoilla. Yli 30-vuotisen tutkimusaineiston perusteella Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol Dweck on todennut lasten menestyksen riippuvan heidän ajatusmalleistaan. Maailma on jakautunut niihin, jotka uskovat oppivansa – ja siksi oppivat ja onnistuvat, sekä niihin, jotka eivät usko – eivätkä siksi opi, kehity eivätkä onnistu vaikka olisivat älykkäitä.

Terve hengellisyys ohjaa meitä löytämään kykymme ja todellisen identiteettimme Kristuksessa. Olemme saaneet Jumalalta lahjaksi uteliaisuuden ja luovuuden, joiden avulla voimme oppia tuntemaan niin luomakunnan salaisuuksia kuin lähimmäisiämme ja itseämme. Siksi voimme Paavalin tavoin haastaa itseämme kasvuprosessiin: ”Veljet, en katso vielä päässeeni siihen asti. Vain tämän voin sanoa: jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä kohti, mikä on edessä.” (Fil. 3:13.)

Tällä palstalla erikoislääkäri  Virpi Vartiainen kertoo ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin  liittyvistä asioista.


Lue myös nämä jutut

Voivatko rikkinäisyys ja synnintunto ollakin lahjoja? Pimeitä vaiheita läpikäynyt Jippu uskoo, että voivat.
Kari Ketojasta ja Marjaana Raumasta tuli pastoreita, koska he halusivat muidenkin kokevan Jumalan ja seurakunnan huolenpitoa.
Oli vuosi 1968, ja kahdeksanvuotias Kari Ketoja oli saanut juuri di...
Kun kaikki toivo oli mennyt, Janne Pahkala päätti kokeilla rukousta. Se kannatti.
Parasta Suomelle